Diasteeman väki kiittää kaikkia osallistujia ja yhteistyökumppaneita onnistuneista kesäluentopäivistä!
Kesäluentopäivillä saimme nauttia jälleen erinomaisista luennoista, joiden tiivistelmät löytyy alta.
Keskiviikko 8.6.2022
Luentopäivän aloitti Lääkintöneuvos Merja Auero Sosiaali- ja terveysministeriöstä. Hoitotakuun uudistuksen myötä tutkimuksen ja hoidon tarpeen arviointi on tehtävä yhteydenottopäivänä, sekä samalla on arvioitava, pystytäänkö hoitotakuun määräajassa ja tarvittaessa ohjattava asiakas ostettavaan palveluun tai annettava hänelle palveluseteli. Hoitotakuu on lyhenemässä 1.9.2023 alkaen neljään kuukauteen ja edelleen 1.11.2024 alkaen kolmeen kuukauteen. Hoitotakuun toteuttamiseen on tulossa lisärahoitusta. Lisäksi luennossa käytiin läpi Sote-uudistuksen viimeisimmät käänteet suunterveydenhuollossa. Ukrainan sodan vuoksi Suomeen on saapunut yli 30 000 tilapäistä suojelua hakenutta henkilöä, joiden terveydenhuollon palvelut on myös turvattava. Paperittomille on järjestettävä välttämättömäksi arvioidut terveydenhuollon palvelut.
Radiologian luennossa EHL Jyrki Tervaniemi luennoi sattumalöydöksistä. OPG-tutkimuksessa joka kolmannesta kuvasta havaitaan jokin sattumalöydös. KKTT-tutkimuksista noin 90% havaitaan löydöksiä, joista noin puolet tarvitsee toimenpiteitä. Luennossa käytiin läpi radiolusentit sattumalöydökset, kuten tulehdukset, kystat, ja odontogeeniset kasvaimet, sekä niiden ominaispiirteet. Radio-opaakeista löydöksistä kerrattiin mm. idiopaattisen skleroosin, sekä fibroottisen ja osseaalisen dysplasioiden diagnostiikka. Luennolla muistutettiin vitaliteettimittauksen hyödyistä erotusdiagnostiikassa.
Purentafysiologian osuudessa EHL Miika Hyvönen kävi läpi purentakiskon valmistuksen digitaalinen työnkulun, sekä vertaili materiaaleja ja tekniikoita. Stabilisaatiokisko pyritään aina tekemään nivelasemaan ja näin ollen indeksi on tärkeä osa purentakiskon valmistuksessa. Alginaateissa on aina mukana virhelähteitä ja digitaalinen jäljentäminen voi parantaa töiden tasalaatuisuutta. Hyvä kisko on miellyttävä käyttää, ei kulu, ei kuluta, sekä on helposti puhdistettavissa.
Professori Liisa Suominen Itä-Suomen yliopistosta luennoi aiheesta terveyskeskushammaslääkäri kansanterveyden edistäjänä. Luennoitsija korosti prevention merkitystä ja tuloksellisuutta. Tavalliset suusairaudet kuten hammaskaries ja kiinnityskudossairaudet ovat yleisiä kroonisia infektiosairauksia, joiden preventio on mahdollista.Suun ja hampaiden korjaava hoito taas on vaikeaa ja kallista, sekä ennuste on usein huono. Hammashoidon sijaan tulisi puhua suun terveydenhoidosta. Kansainväliset megatrendit kuten digitalisaatio, väestön ikääntyminen ja kansalaisten kasvava autonomia vaikuttavat myös suun terveydenhoitoon.
Suu- ja leukakirurgian professori Jari Kellokoski Itä-Suomen yliopistosta kirkasti kuulijoille, milloin hammas on fokus. Paitsi hammas, myös ien voi olla fokus. Paise ja fisteli suussa on kuitenkin hammasperäinen, kunnes toisen todistetaan. Kaikista potilaista pitää ottaa fokustutkimuksessa OPG, sekä tarvittaessa KKTT. Anamneesi on aina erittäin tärkeä osa tutkimusta. Hammasperäisen infektion leviäminen leviämisen suunta riippuu apeksin ja ympäröivien rakenteiden suhteesta. Anatomiset rakenteet määrittävät infektion leviämisreittejä. Retro- ja parafaryngeaalinen infektion leviämisereitti ovat suuri riski ilmatieobstruktion kannalta. Mediastinum infektion leviämisreittinä johtaa erittäin suureen riskiin ja on hengenvaarallinen. Paiseen puhkaisu on tärkeää, jos paise ei dreneeraudu hampaan poiston yhteydessä. Dreneeraus päästää ilmaa tulhedusalueelle muuttaen olosuhteet anaerobisille bakteereille epäsuotuisaksi. Nielemis-, puhe-, suunavaus-, päänkääntämis- ja hengitysvaikeudet, sekä kaulan turvotus, korkea kuume sekä oireiden nopea kehittyminen ovat indikaatioita potilaan lähettämiselle sairaalaan arvioitavaksi.
Torstai 9.6.2022
Toisen luentopäivän aloitti ajankohtaiskatsauksella Suomen Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Henna Virtomaa. Sote-uudistus etenee ja hyvinvointialueiden toimintaa valmistellaan syksyn aikana. Henkilöstön siirtyminen hyvinvointialueiden palvelukseen on sovittu, mutta palkkojen harmonisaatio aiheuttaa haasteita. Liiton toiminnan painopisteenä on elinikäisen suunterveysperustan luominen varhaislapsuudessa. Kampanjoita ovat I love suu ja Koko Suomi harjaa. Yhteistyötä tehdään neuvoloiden, STM:n ja THL:n kanssa. Työtä riittää, sillä suomalaiset harjaavat edelleen laiskimmin Pohjoismaissa, lisäksi he käyttävät vähiten rahaa hammashoitoon. Kunta-alan neuvotteluissa on saatu sovittua virka- ja työehtosopimus ajalle 1.5.22-30.4.2025. Terveyskeskushammaslääkärivajetta oli 7% vuonna 2021. Erikoistumiskoulutuksen käy läpi 14% ammattikunnasta, mutta lisää erikoishammaslääkäreitä tarvitaan tulevaisuudessa.
Protetiikan osuudessa EHL Janne Friman luennoin aiheesta suun ulkopuolella valmistetut täytteet. Hampaan kruunutuksesta hyötyy usein potilas, jolla esiintyy jatkuvia paikkojen lohkeamisia, laajoja muovitäytteitä, huonoja kontakteja, juurihoidettua hampaita ja fraktuurahampaita. Kruunutus ei ole sopivaa hoitoa kariesaktiiviselle potilaalle. Suuhygienian täytyy olla kunnossa, jotta täytteiden saumat ei karioidu. Kruunutettavassa hampaassa täytyy olla riittävästi dentiiniä pilariksi. Luennolla käytiin läpi kattavasti materiaalit, sekä oikeaoppiset hionnat. Hionnassa pyritään säästämään hammasta , mutta samalla huolehditaan materiaalien vaatimasta tilasta. Keramiikka on hyvä materiaali yksittäisessä kruunussa, mutta bruksaajalle keramiikka on kontraindikoitu. Hyvässä hionnassa ei jää allemenoja tai terävyyksiä.
Endodontian luennossa EHL, HLT Päivi Siukosaari Helsingin yliopistosta luennoin juurihoidon ennusteesta. Onnistunut juurihoito sisältää alkuröntgenin, hyvän aseptiikan, laadukkaan juuritäytteen ja laadukkaan restauraation. Hyvään aseptiikkaan kuuluu Kofferdamin käyttö, karieksen poistaminen, vuotavien paikkojen poistaminen, steriilit instrumentit, hyvä käsihygienia ja ei-steriilien materiaalien desinfektointi. Laadukas juuritäyte vaatii onnistuneen preparoinnin. Juurihoidon ensisijaisena tavoitteena on eliminoida infektio ja estää juurikanavasysteemin infektoituminen. Juurentäytteen tulee olla tiivis ja ulottua 0-2mm röntgenologisesta apexista. Juurihoidetun hampaan pitkäaikaisennuste (6v) on yhtä hyvä kuin yksittäisten implanttien. Apikaalisen parodontiitin vuoksi juurihoidetuista hampaista 73-90% parani täydellisesti radiologisesti että kliinisesti. Primäärijuurihoidon onnistumisen todennäköisuus on 80-90% silloin kun apikaalista muutosta ei ole. Uusintajuurihoidetuista hampaista 76% oli suussa vielä 10 vuotta hoidon jälkeen.
Biopsian ottamisesta luennoi EHL Heidi Harinen Oulun yliopistollisesta sairaalasta. Biopsia tulee ottaa, jos epäillään pahalaatuisuutta, limakalvomuutos ei poistu ärsyttävän tekijät poistuessa, leesion reuna on epäsäännöllinen tai epähomogeenisen värinen. Terveysportista löytyy hyvät ohjeistukset. Jatkohoito määräytyy biopsiavastauksen mukaan. Keskeistä on tehdä hyvä kysymyksen asettelu, diagnoosiehdotus, kirjata laadukas patologian lähete ja ottaa koepala oikealla tekniikalla oikeasta paikasta. Biopsiassa tulee tuntea anatomia ja varoa sylkitiehyiden ja hermojen reunoja. Biopsiassa riskejä voivat olla verisuoniperäiset muutokset, tietyt yleissairaudet ja lääkitykset. Yleensä biopsia otetaan pahimmasta kohdasta. Haavaumasta, joka ei parane kahdessa viikossa, on otettava koepala.
Luentopäivän päätti Dosentti, LL, Suu- ja leukakirurgi Johanna Uittamo Helsingin yliopistosta otsikolla Kaikki mokaa joskus, virheistä opitaan. Traumapotilaan hoidossa tärkeää on huolellinen anamneesi ja status. Mitä, missä ja milloin tapahtui? Traumamekanismi on tärkeä selvittää ja kirjata ylös. Vammaenergian suuruutta on hyvä pohtia. OPG-tutkimus on hyvä perustutkimus ja tarvittaessa kasvojen TT-kuvaus on mahdollista. Mandibula murtuu usein kahdesta kohtaa. Jos löydät yhden murtuman, etsi myös toista. Hampaiston ja leukojen lisäksi on tärkeää tarkastella myös kasvoja. Tuntopuutokset tai -häiriöt voivat olla oire murtumista. Selvitä aukeaako suu ongelmitta. Konsultoida voi matalalla kynnyksellä ja tarvittaessa lähetetään potilas jatkotutkimukseen. Otsikon mukaisesti kaikki mokaa joskus ja virheistä opitaan.
Perjantai 10.6.2022
Kolmannen luentopäivän aloitti EHL Kämäräinen Minna Itä-Suomen yliopistosta, joka luennoi aiheesta ahtaus ja poistot oikomishoidossa. Ahtaus maitohampaistossa on harvinaista. Hammaskaarten ahtaus pysyvässä hampaistossa taas on yksi yleisimmistä purennan poikkeamista. Maitohampaiden aikaiset menetykset voivat aiheuttaa ahtautta. Suurikokoiset risat voivat altistaa suuhengitykselle. Suuhengittäjillä suulaki jää kapeaksi kielen lepoaseman ollessa matalalla, jonka seurauksena hammaskaaret ahtautuvat. Oikomishoidolla tehdystä hammaskaaren levityksestä huolimatta ahtautuneet hammaskaaret eivät saavuta normaalia kaaren mittaa. Ahtauden hoidolla pyritään varmistamaan pysyvien hampaiden puhkeaminen hammaskaarille. Poistot oikomishoidossa tehdään oikojan hoitosuunnitelman mukaan: AI-purentasuhteissa usein sieltä missä on ahdasta, AII-purentasuhteissa ei mielellään alaleuasta ja AII-purentasuhteissa ei mielellään yläleuasta. Poistopäätöksiin vaikuttaa aina myös potilaan kasvumalli ja profiili.
Oikomishoidon näkökulmasta EHL, HLT Anna-Sofia Silvola Oulun yliopistosta jatkoi aiheella purentavirheet ja elämänlaatu. Purentavirheet voivat aiheuttaa toiminnallista ja sosiaalista haittaa. Erään tutkimuksen mukaan suorahampaisia lapsia pidettiin rehellisempinä, iloisempina ja älykkäämpinä kuin niitä, joilla oli ahtautta ja labiaalisesti kallistuneet yläinkisiivit. Purentavirheet voivat alentaa elämänlaatua hankaloittamalla syömistä, kiusaamisen kautta, laskemalla itsetuntoa, aiheuttamalla kipua tai epämukavuutta. Myös oikomishoito voi alentaa elämänlaatua hoidon aikana.
PAD-vastausten tulkinnasta luennoi EHL Aleksi Rytkönen Oulun yliopistollisesta sairaalasta. Hyvässä lähetteessä kuvaillaan muutoksen kliininen näkymä, mistä biopsia on otettu ja millä tekniikalla. Oleellisia tietoja ovat mm. potilaan ikä, sairaudet, mahdollinen tupakointi, oireet ja oireiden kesto. On hyvä muistaa, että PAD-vastauksen diagnoosi edustaa sitä kohtaa mistä kudos on tullut tutkittavaksi. Uusia näytteitä saa ottaa, pitää joskus ottaa ja tarvittaessa voi pyytää uutta/lisälausuntoa myös aiemmasta materiaalista. Suupatologille saa aina soittaa, jos vastauksen tulkinnassa on haasteita.
Teräskruunujen käytöstä luennoi EHL Tina Turunen. Luennolla muistutettiin teräskruunujen käytön olevan usein lapselle paikkaamishoitoa helpompi toimenpide ja suositeltiin tekniikan opettelua. Teräskruunut ovat hyvä vaihtoehto MIH-potilaiden hoidossa ja esimerkiksi pulpotomian jälkeen, mutta tekniikka vaatii ko-operaatiota. Teräskruunuja ei tule käyttää apikaaliparodontiitin ja irreversiibelin pulpiitin yhteydessä. Teräskruunutekniikoista löytyy lisätietoja Hampaan paikkaamista käsittelevässä Käypähoito-suositusta.
Kesäluentopäivien lopuksi kuulimme työpsykologin ajatuksia PsT, DOS. Sanna Sinikallio toimesta. Luennolla kehotettiin päästämään irti vatvomisesta ja kannustettiin palautumaan liikkumalla. Mieltä ei saa täysin tyhjennettyä koskaan, mutta ärsykevirtaa kannattaa rajata tietoisesti. Mitä vähemmän murhetta aiheuttavaa asiaa pohditaan ja analysoidaan, sitä nopeammin ja paremmin siitä toivutaan. Aikaa ja energiaa kannattaa jakaa sopivasti kaikille elämänalueille. Työn vastapinoksi tarvitaan sopivasti lepoa ja muuta työtehtävistä poikkeavaa tekemistä. Elä kokonaista elämää.
