Diasteeman väki kiittää kaikkia osallistujia ja yhteistyökumppaneita onnistuneista kesäluentopäivistä!
Kesäluentopäivillä saimme nauttia jälleen erinomaisista luennoista, joiden tiivistelmät löytyy alta.
KESKIVIIKKO 7.6.2023
Suulääketieteen valtiopäivät 7.6.2023 Porvoossa aloitti lääkintöneuvos Merja Aueron selvitys ajankohtaisista asioista. Jatkossa tulee olla lainsäädäntö koskien Nato-joukkojen terveydenhuoltoa Suomessa. Alkuvuonna 2024 tulee täydennyskoulutusasetus, jossa edellytetään, että sote-henkilöstö saa kunnollista ammattiin liittyvää täydennyskoulusta hyvinvointialueilla. WHO:ssa on tekeillä globaali suunnitelma, johon sisältyy myös suun terveydenhuolto. Terve Suomi –tutkimuksessa on selvinnyt, että tänä päivänä joka viides kokee merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta, varsinkin nuoret naiset. Sote-asiat ovat jo loppusuoralla käynnissä olevissa hallitusneuvotteluissa, joissa pohditaan mm. hoitotakuuta, Kela-korvauksia ja koulutusmääriä.
HLT, HLL Tiina-Riitta Vuorjoki-Ranta esitteli erinomaisen infopaketin uniapneasta. Kuulijoille tuli varmasti selväksi, miten tärkeää on nukkuminen. Mehän vietämme 1/3 elämästämme unessa ja unohtaminen on yhtä tärkeää kuin muistaminen. Terveellinen ravinto, liikkuminen, verenpaineen hoito ja sosiaaliset suhteet ovat itsehoitokeinoja hyvään uneen. Elintapahoidon lisäksi on kisko-, ylipaine- ja asentohoito sekä lihavuuskirurgia. Kiskopotilaille kuuluu kontrolli kerran vuodessa ja mikäli purenta on muuttunut, niin kiskohoito tulee lopettaa.
Professori Timo Närhi luennoi purennan korotuksesta. Hän esitteli hampaiden kulumisen diagnostiikkaa ja BEWE-indeksin kulumisen mittaamiseen. Luennon tärkein viesti oli, että kaikki hoito alkaa aina vastapurijasta.
Purentakiskon tekemistä ja jäljennöksen ottoa selvitti EHL Iiro Linko. Hän kävi seikkaperäisesti kaikki kliiniset vaiheet läpi. Tärkeää on informointi ja kommunikointi potilaan kanssa. Luennolla esitettiin kaksi informatiivista QA dentalin videota (kuormitustesti ja purentaindeksin otto), joissa luennoitsija itse esiintyi.
Keskiviikon viimeinen luento käsitteli kipupotilasta vastaanotolla. LT, EHL, LL Olli-Pekka Lappalainen selvitti, että hammaslääkäri on akuutin kivun asiantuntija. Leukojen ja kasvojen kivulle on yleensä aina syy löydettävissä. Jos hammaslääketieteellistä syytä ei löydy, niin potilasta ei tule ylihoitaa. Muistutettiin, että kipulääkkeitä on paljon muitakin kuin ibuprofeiini. Hammaslääkärin tulee muistaa kipulääkkeiden mahdolliset sivuvaikutukset, potilaan ikä ja perussairaudet sekä interaktiot. Akuuttikipu tulee hoitaa mahdollisimman nopeasti ja tarvittaessa annoksen voi maksimoida 2-3 vrk ajaksi.
TORSTAI 8.6.2023
Suomen Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Henna Virtomaa kertoi luennollaan ajankohtaisia kuulumisia Hammaslääkäriliitosta. Hallitusohjelman tavoitteet tälle vuodelle ovat mm. lisäresurssit suunterveyteen, Kela-korvaukset ja ikäihmiset. Iäkkäiden suunterveydenhuollon hoitopolkuja pyritäänkin saamaan kuntoon Koko Suomi harjaa -kampanjan voimin. Lasten ja nuorten terveelliseen ruokaympäristöön pyritään vaikuttamaan ja Avaa suu – kamppanjalla saatetaan suunterveydenhuollon ääntä kuuluviin.
LT, EHL, EL Hannamari Välimaa Helsingin yliopistosta luennoi ajankohtaisia asioita infektioista. Korona-epidemia ja Mbox-rokko ovat laantuneet maailmanlaajuisesti. Sen sijaan Suomessa kuppa on yleistynyt viime vuoden aikana sekä naisilla että miehillä. Hammaslääkärin vastaanotolla tulisikin muistaa kupan aiheuttamat suun moninaiset limakalvomuutokset. Myös HIV leviää Suomessa ja sen ensioireet voivatkin ilmetä suussa. Hammaslääkäreitä muistutetaan valvottavien ja yleisvaarallisten tartuntatautien ilmoitusvelvollisuudesta THL:ään.
EHL Tapio Nurmi piti luennon uusintajuurihoidon mahdollisuuksista ja toteutuksesta tällä vuosituhannella. Hampaan juurihoito Käypä hoito -suositus päivitettiin vuosi sitten 5/2022. Luennon pääpointtina oli pyrkiä tekemään primäärijuurihoito niin hyvin, ettei sitä tarvitsisi uusia. Jos kuitenkin uusintajuurihoitoon päädytään, tulisi siihen varata riittävästi aikaa, huolehtia aseptiikasta sekä pyrkiä oikeaan potilasvalintaan hoidon onnistumiseksi. Lisäksi luennolta saatiin käytännön vinkkejä mm. juurentäytteiden purkamiseen.
HLL Kari Philman kertoi suun ulkopuolella valmistetuista täytteistä, hampaan preparoinnista, CAD/CAM-tekniikan historiasta ja nykypäivästä. Eri keraamisia materiaaleja on paljon ja materiaalipaksuuksia tulisikin noudattaa muiden preparointisääntöjen lisäksi. Valokovetukseen tulisi kiinnittää huomiota (valon etäisyys ja kohdentaminen).
Dos., EHL, LL, yliopiston lehtori ja kliininen opettaja Johanna Uittamo luennoi aiheesta: milloin hammaslääkäri hyötyisi laboratoriokokeista. Laboratoriokokeita voidaan hyödyntää diagnostiikassa ja toimenpidekelpoisuuden arvioinnissa (vuodot ja infektiot). Lisäksi hammasperäisistä paiseista kannattaisi ottaa bakteeriviljely. Terveysportista löytyy kattavat ohjeistukset mm. verenkuvamuutosten tulkinnasta ja vuototaipumuksen selvittelystä. Lisäksi muita hyviä hoito-ohjeistuksia löydät HUS:n hoitoketjuista sekä Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet Käypä hoito -suosituksesta.
PERJANTAI 9.6.2023
EHL Annette Linko Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelta esitteli intraoraaliskannerien mahdollisuuksia sekä valintaa ja kilpailutusta skannerien laajassa valikoimassa. Skannereita voidaan hyödyntää mm. purennan dokumentoinnissa ja kehityksen seurannassa, oikomiskojeiden suunnittelussa ja kojeiden tilauksessa, konsultoinneissa sekä irto- ja kiinteäproteesien ja stabilisaatiokiskojen teossa. Skannerin hankinnassa tulisi muistaa koekäyttö, toimintaympäristön valmistelu sekä mahdollisuus pilvipalveluiden käyttöön tai potilastietojärjestelmään tallentamiseen.
LL Atte Virolainen esitteli päihteiden väärinkäyttäjän kivun hoidon mahdollisuuksista. Akuutti kipu tulisi hoitaa aina. Vaikeistakin asioista pystyy puhumaan potilaan kanssa, kunhan pyrkii ystävälliseen kommunikointiin. Hammaslääkärin tulisi ohjata kroonisesta kivusta kärsivä päihteiden väärinkäyttäjä kipuklinikalle tai konsultoida päihdelääkäriä.
HLT, EHL Susanna Karsila havainnollisti kalvo-oikomisen mahdollisuuksista ja rajoitteista. Kalvohoidon virtuaalinen suunnittelu vaatii näkemystä, tietoa ja aktiivisuutta oikojan tai hammaslääkärin toimesta ja automaattisen ohjelman ehdotukset eivät ole välttämättä suoraan toteuttamiskelpoisia. Kalvohoidolla pystytään tekemään kattavasti erilaisia hoitoja, kunhan potilasvalinta ja toteuttaja ovat oikeat, mutta se ei korvaa kuitenkaan täysin kiinteäkojehoitoa.
Dos. Mervi Gursoy Turun yliopistosta kertoi parodontiitin luokituksesta ja käytöstä jokapäiväisessä työssä. Vaikean parodontiitin esiintyvyys on globaalisti hälyttävä ja se assosioi monien yleissairauksien kanssa. Lisäksi se aiheuttaa suuria taloudellisia kustannuksia maailmanlaajuisesti. Hammaslääkärien tulisi panostaa varhaiseen diagnostiikkaan, hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Taudin vaiheen määritys ja riskiluokan kriteerit tulisikin ottaa haltuun ja toteuttaa porrastettua hoitoprotokollaa, joka reflektoi taudin vaihetta ja etenemistä.
FaT, Sairaala-apteekkari Jouni Ahonen esitelmöi immunosuppressiivisista lääkkeistä hammaslääkärin vastaanotolla. Autoimmuunisairaudet ovat lisääntyneet viime vuosina paljon. Luennolla saatiin kertaus glukokortikoideja ja metotreksaattia käyttävien potilaiden sekä elinsiirtopotilaiden lääkitysten huomioimisesta hammaslääketieteellisissä toimenpiteissä. Riskilääkkeistä muistutettiin, joihin kuuluvat tutut tulehduskipulääkkeet ja parasetamoli.
